Uusi vuosi alkaa muutaman tunnin päästä. Ristiriitaisin tunnelmin. Rakas vertaiseni pojan kuolinhetki lähestyy. N’mä on juuri niitä niin paskoja ristiriitaisuuksia kun olla ja voi.

Suurimmalle osalle tämähän on juhlaa ja iloa , yhdessäoloa jne..Ei kukaan unohda oman lapsensa kuolinpäivää, mutta täytyy sanoa että on tässä aikamoinen pala mietittäväksi miten tämänkin kääntää positiiviseksi. Laitoin tottakai kaverille viestiä, ja ihan kuin nettikin oli puolellani , kun löysin valosydäemen gifeistä joka piirisi taivaalle sydämen..

No ainakaan ei tätä päivää voi unohtaa. Mielessäni ajattelen niin että pojat yleensä tykkää ilotulituksista, joten olkoot jokainen valonäytelmä ystäväni pojan elämän kunniaksi, ei kuoleman.

Itse tulin töistä ja lepuuttelen tässä jalkojani sohvalla , ruokaa odottaen. Kaupassakin kävin ja loppujen lopuksi mietin mitä siellä tein. Muutama viili , juustoa koska oli loppunut ja pullon limsaa uuden vuoden kunniaksi. Hullua vaikken edes niin välitä limusta..no ostin kuitenkin.

Paljon on surua ja toisaalta kai jokainen vuosi helpottaa inan verran jokaisen vanhemman surua, vaikkei se taatusti siltä aina tunnu. Mutta niin se ainakin minulla on mennyt. Aika parantaa haavat. Miten voinkaan ylensäkin inhota kaikkia sanontoja. Mutta on siinä pieni totuus kuitenkin.

No nyt on yksi juttu mitä oikeasti odotan ja se on aitoa iloa. odotan meinaan elokuviin pääsyä. Hyvin harvoin tulee käytyä, mutta nyt en malta odottaa että pääsen tilaamaan liput. Työkaveri vaihtoi jopa työvuoron kanssani jotta pääsemme. SOLSIDAN aijon mennä katsomaan. Olen nauranut niitä jaksoja niin paljon kuin olla ja voi ja oikeasti tekis mieli ostaa aiemmatkin jaksot.

Viimeksi kävin katsomassa Bridget Jonesia ja hänkin on niin ylivetomuija ku olla ja voi..paska vaan jos se nyt on menny operoimaan itteensä..Koska jotenkin samaistun hyvinkin paljon häneen. Siis mulla kuplii iloa jo ajatuksesta jo. Ja se on harvoin kun odotan jotain näin paljon.

Tarvitsen iloa elämääni ja tässä sitä sitten taatusti tulee. Lataan itseeni iloa ja vaikutus on jo alkanut, sit on varsinainen päivä ja sit nauran viel jälkeenkinpäin.

Pojalle soitan ja toivotan uusia vuosia ja pelkään tietty että hän menee jonnekkin jossa joku heittää jonkun raketin ja huh huh..joo pelko ei poistu vaikka tekis mitä. Kun sen vaan tietää että koska vaan, milloin vaan, ja nyt on kuitenkin uusi vuosi.

Eipä tässä muuta kohta syömään ja sitten tuskin mene kauan kun sippaan ja herään ensi vuonna.

Hetki kerralla eteenpäin, vuosi vuodelta <3