Jännää

Kirjoitin tosa aikaisemmin miehestä jolla oikeastaan ei ole mitään, vanha kaveri joka nykyään istuu pyörätuolissa yhden jalan amputoinnin takia.

Onneksi luin omia juttujani, kun muistin että tänään on se kartoitus hänellä.

soitan.

-Moi, muistaksä et tänään on se tapaaminen siellä sossussa?

-Jooh.

-Onksulla varmasti se osoite tallessa ja oletko tilannut taksin jo?

-Eiiihän tarvii kun tilata vähän ennen, ei sinne aja kuin vartin.

-Niin mut nyt olisi tosi tärkeää olla ajoissa sitten, et sä voit tilata taksin tulemaan vaikka puoleksi jos haluat, mutta itsehän tiedät.

-Juuh

-No muistatko nyt mistä puhuttiin, että sun oikeuksia nytten pitää kertoa eikä vaan olla samaa mieltä?

-Juuh

-No mikä nyt sitten on tärkein?

-Kyl mä muistan.

-Muistatko kun sanoin että sinulla on oikeus henkilökohtaiseen avustajaan, ja joku joka ajaa sinun etujasi mistä me ei tiedetä kumpikaan kaikkea. Sitten oli se hammalääkäri koska oikeasti pitää käydä useammin kuin kerran 20ssa vuodessa, silmälääkäri ja se pyykkipalvelu. Voisitko nyt kirjoittaa ne lapulle?

-Kyyyl mää muistan.

– No tehdään silti nyt niin että kirjoitat ne lapulle, ja minä soitan vartin päästä, niin luettelet sitten kaikki mulle varmuuden vuoksi.

-Jooh (nauraa)

-Nonnii tehdään näin, soitan kohta että ala nyt vaan kirjoittamaan, moi.

Kiire pukkaa koska ajattelin tehdä muutaman homman duunissa joka vaatii enemmän, mutta kyllä nyt jännittää. Harmi ettei ollut vapaata, mutta ehkä parempikin että saavat oman kuvan hänestä, ja siitä miten asiat todellakin on. Kiva toisaalta olla jotain minkä kokee tärkeäksi. Kivaa odottaa mitä kaikkea hyvää , toivon mukaan tulemaan pitää.

Koirat pissatettu , tukka hyvin, meikkasin..miksi , en tiedä 🙂 Mutta silmät paikoillaan duuniin, iloisin mielin..tästä on vaan pakko tulla paras päivä ikinä 🙂

Ihan kuin joulupukkia odottaisi..en malttais odottaa vastauksia..

Kyttään kelloa ja tasan kello 13 se alkaa…jännääääää

illalla :

Soitan kaverille taas.

-Moikka, miten siellä meni ?

-hiljaisuus. Juuh ihan hyvin.

-No mitä ne sanoi?

-Ei siinä mitään, ihan hyvin meni.

-Puhuitko nyt kaikesta mitä lapulla oli? Hammaslääkärit sun muut?

-Juu, menen huomenna kelaan, hammaslääkäristä ja silmälaseista? Joo ja sanoin siitä pyykkipalvelusta, ehkä saan pesukoneen, jonkun lapun lupasi laittaa eteenpäin.

-No kai sä ymmärrät ettet tee pesukoneella mitän, miten meinaat esimerkiksi lakanoita ripustaa? Entä vaihtovaatteet?

-Juuh, ne lupas kysyä diakonissalaitokselta miksi ne lopetti käymisen. Ja sieltä saa sitten käytettyjä vaatteitakin. (olin valistanut että ei ole hyötyä mennä suihkuun jos laittaa likaiset vaatteet takaisin päälle).

_niin entä se joku joka hoitaisi sinun asioitasi.

-Ei sellaista ole enää.

-Miksei muka olisi, onhan meilläkin ja tämä on sentään vaan kunta.

-Joo siellä onkin (keksittyä juttua taas), mutta ei meillä täällä ole.

-haluatko edes sellaisen ihmisen joka sinua auttaisi?

-En.

-No sittenhän asia on ok. Kysyivätkö he minusta jotain?

-Eeeeeih.

-Jaaa, minusta heidän olisi kuullut kysyä koska en ole lähiomainen.

-Niino kysyi ne mistä minä sinut tunnet, ja kuinka kauan olen tuntenut. Vastasin sitten vaan että mä olen tuntenut sinut pienen ikuisuuden. (nauraa reteenä)

-Ymmärrätkö että heidän kuuluukin kysyä kuka olen, etten huijaa sinua tai jotain muuta, koska en ole sinulle sukua tai vaimo tai mitään. Että se oli oikein heiltä. Ymmärrätkö että on ihmisiä jotka oikeasti saa myös uusia vaatteita, ettei ihminen pärjää yhdellä paidalla, koska vaatteita pitää vaihtaa ja olla hiukan sään mukaisetkin välillä. Mutta hyvä jos kaikki on sinun mielestä nyt hyvin. Nyt loppui ruokatauko täytyy mennä jatkamaan, soitellaan taas kun olet siellä kelassa käynyt.

-moi mooooi (nauraa iloisesti)

Niimpä niin, mitä tässä nyt pitäisi sanoa. Mies joka tyytyy mihin vaan, ja on aina yhtä onnellinen. Oli kuin juhlapäivällisellä olisi ollut kun pääsi vaan juttelemaan asioistaan. En ole edes harkinnut alkamaan hoitamaan hänen asioitaan virallisesti vielä ainakaan. Odotan mikäli tulee jotain sähköpostia, ehkä annan hiukan palautetta. Olen varma ettei hammaslääkäriä saa , enkä usko silmälaseihin tai silmälääkäriinkään. Pesukoneen ehkä saa, ja ehkä käytetyt vaatteet, mikä nipistii niin paljon että kiehuu päässä. Joten tämän asian suhteen ehkä teen pikkusoiton , heidän iloksi taas. Onhan hän sentään aikoinaan ollut töissä ja maksanut verojakin.

Mutta hyvä alku , enkä masennu. Seuraavaksi jos he vetoaa johonkin typerään, menen ihan paikan päälle . Vaikken kauheasti tiedä vammaislaista, tiedän ainakin sen verran että hänellä on oikeuksiakin, mistä kukaan ei tänään puhunut mitään. Jepp. Mielenkiintoista sanoisinko. Hyvä kun välillä saa keskittyä muuhun kuin omaan elämään, se on hiukan niin kuin lomaa 🙂

Töissä oli kiirettä ja nyt jalat tuntuu lähinnä muusilta, mutta kivaa oli jälleen kerran. Tässä heiluttelen varpaita ja mietin että olen aika onnekas. Dietti hiukan pissis, koska mies oli laittanut ruokaa, enkä kehdannut sanoa etten syö, koska oli kerrankin kunnon evästä töissä.

Töissä sain yhden tyypin onneksi nauramaan. Niin tyhmä juttu kun että vastasin yhteen kysymykseen miettimättä mitään. Totta se on sanoin , -lupaan ja vannon tai mörökölli minut vieköön. No tyypillä oli niin hauskaa että minua lähinnä huvitti hänen reaktio, no kiva kun niin ”mahtavan” vitsin murjasin. Nauraen loppuilta.

Nyt kipinkapin saunaan.